Lähetysneuvoston tilastoimien lähettien määrän kuvaaja yli 100 vuoden ajalta kertoo pitkän aikavälin muutoksista ja trendeistä
Suomen lähetysneuvosto on koostanut tilastoimiensa lähettien määristä vuodet 1919–2025 kattavan kuvaajan.1 Siitä näkyy hyvin, kuinka pitkäaikaisten lähettien määrä kasvoi 1990-luvun loppupuolelle saakka. Sen jälkeen lukumäärä on ollut varsin tasaisessa ja jyrkässäkin laskussa. Vuonna 2025 lähettien yhteislukumäärä kasvoi muutamalla edellisestä vuodesta ja oli 441. Lähettien kokonaismäärä on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin se oli 60-luvun puolivälin jälkeen.
Suomessa oli 1960–70 luvuilla ns. nuorisoherätystä, joka osaltaan kanavoitui myös lähetystyöhön. Noina vuosina syntyi myös useita uusia lähetysjärjestöjä. Viime vuosina on puhuttu vastaavanlaisesta hengellisestä liikehdinnästä nuorison parissa. Vuonna 2017 alkunsa saanut ja nykyisin yhtenä Lähetysneuvoston työryhmistä toimiva The Legacy Project aktivoi nuoria lähetystyöhön yhteistyössä vakiintuneiden lähetystoimijoiden kanssa. The Legacy Projectin perustaja ja Lähetysneuvoston 2. varapuheenjohtaja Henri Hermunen näkee, että lähetyskäskyn toteuttamisesta ja evankeliumin levittämisestä on tullut keskeinen osa herätyskristillistä nuorisokulttuuria. Hänen mukaansa lähettimäärien nousu tulevaisuudessa riippuu siitä, onnistuvatko lähetysjärjestöt ja seurakunnat raivaamaan tilaa uudelle sukupolvelle. ”Kestävä lähetysherätys edellyttää sitä, että nuorille annetaan sekä tilaa toimia että luotettavat rakenteet joissa toimia”, Hermunen esittää.
Vuonna 2025 läheteistä oli luterilaisten järjestöjen lähettämiä 44,4 %, vapaiden suuntien 41,3 % ja yhteiskristillisten järjestöjen 14,3 %. Luterilaisten järjestöjen lähettimäärän huippukohta ajoittuu vuoden 1990 paikkeille. Vapaiden suuntien osalta eniten lähettejä on ollut 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Niiden osalta vielä vuonna 2003 tilastoitiin enemmän lähettejä kuin vuonna 1994. Yhteiskristillisten järjestöjen suurimmat lähettimäärät ajoittuvat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolle. Verrattaessa viime vuoden lähettimäärää historiallisiin huippukohtiin yhteiskristillisten järjestöjen lähettejä on vielä selvästi yli puolet huipusta (55 %), vapaiden suuntien kolmasosa ja luterilaisten järjestöjen jo selvästi alle 30 %. Mielenkiintoista on, että verrattaessa vuoden 2025 määrää edeltävien 10 vuoden (2015–2024) keskimääräiseen määrään, luterilaisten ja vapaiden suuntien järjestöjen kohdalla tilanne on hyvin samankaltainen (86 % ja 88 %). Yhteiskristillisten järjestöjen kohdalla puolestaan vuoden 2025 tilastossa niiden lähettejä oli enemmän kuin keskimäärin edeltävinä 10 vuotena (63 vs. 56 eli 113 %).
Lähetysneuvoston 1. varapuheenjohtaja Hanna Lindberg muistuttaa, että ikäluokat ovat pienentyneet dramaattisesti sitten sodanjälkeisten suurten ikäluokkien, joiden parissa 60-luvun lähetysherätys erityisesti vaikutti. Samoin luterilaisen kirkon jäsenmäärä on laskenut huippuvuosista. “Kirkolla on kuitenkin edelleen Suomen isoimmat resurssit niin taloudellisesti kuin työntekijä- ja jäsenmäärään suhteutettuna”, sanoo Lindberg ja jatkaa: ”Vaikka kaikilla lähettien määrä on laskenut, muiden kirkkokuntien lähettimäärä on pysynyt suhteessa resursseihin luterilaisia korkeampana. Tätä yhtälöä olisi hyvä tutkia tarkemmin."
Lähettien kokonaismäärän laskun ohella tilastot kertovat yhdestä viime vuosien olennaisesta muutoksesta. Kun vielä vuonna 2018 vähemmän kuin yksi kymmenestä teki työtä työalueella Suomesta käsin, niin kahtena viime vuotena (2024 ja 2025) näin teki joka kolmas pitkäaikaisista läheteistä. "Kotimaasta käsin toimiminen näyttää jatkavan lähetin työuraa, kun työalueella kertynyttä osaamista voidaan nykyisin käyttää entistä laajemmin esimerkiksi internetin ja etäyhteyksien kautta", toteaa Lähetysneuvoston puheenjohtaja Timo Elo. Elon mielestä muutos on niin suuri, että sen syitä ja seurauksia kannattaisi kuitenkin selvittää ja tutkia vähän tarkemmin. “Toivoisin näkeväni aiheesta myös syvällistä missiologista pohdintaa. Liian usein kun meille käy niin, että käytäntö ohjaa lähetysteologiaamme sen sijaan, että teologiamme oikeasti ohjaisi käytäntöä.”
1 Tilastoinnin perusteet ovat reilun sadan vuoden aikana muuttuneet joitakin kertoja. Vuodesta 2023 lähtien tilastointi kohdistuu Mitä on kristillinen lähetystyö? -kuvauksen mukaiseen kristilliseen lähetystyöhön (https://www.lahetysneuvosto.fi/tilastot/mitä-on-kristillinen-lähetystyö. Lähetysneuvoston tiedostoista ei löydy suomenkielisen helluntailiikkeen lähettien lukumäärää vuosilta 1951–1961.
Ohesta voitte aukaista vuoden 2025 lähettitilastot uuteen ikkunaan ja ladata tarkempaa tarkastelua varten.