Uskonnot ja maailmanlähetys 2012 (Barrett)

22.1.2012

Kristittyjen ja muslimien yhteinen osuus koko maailman väestöstä kasvaa ja on jo n. 55%. Siksi kristittyjen ja muslimien välisten suhteitten pitää tulevina vuosina kuulua missiologisen työskentelyn ensisijaisiin tehtäviin.

USKONNOT JA KRISTILLINEN LÄHETYSTYÖ MAAILMALLA TILASTOISSA VUONNA 2012 

Nyt 28. kerran julkaistun maailman lähetys- ja uskontotilaston ovat laatineet missiologit Todd M. Johnson, David B. Barrett (1927-2011), ja Peter F. Crossing. Tämän globaalin tilastoinnin keskuksena toimii Center for the Study of Global Christianity, Gordon-Conwell Theological Seminary, South Hamilton, Massachusetts, USA. Tilasto jakautuu 73 numeeriseen alaryhmään ja informaatio on luetavissa mm. http://www.internationalbulletin.org/ ja www.globalchristianity.org . Tämä vuosittain päivitettävä tilasto kiteyttää globaaleja ja alueellisia muutoksia maailmanlähetyksessä ja uskontojen kannatuksissa.

Vuonna 2012 kristittyjen määrä koko maailman väestöstä on 33%; sen odotetaan nousevan ja olevan vuonna 2025 yli 35% ja vuonna 2050 36%.

Merkittävä havainto on, että kun vuonna 1800 koko maailman väestöstä kristittyjen ja muslimien yhteismäärä oli n. 33%, vuonna 1900 tämä luku oli 47% ja vuonna 2000 jo 53%. Vuonna 2025 se tulee olemaan n. 58% ja vuonna 2100 n. 66%. Tämä merkitsee, että kun kristittyjen ja muslimien yhteinen osuus koko maailman väestöstä vuonna 1800 oli 1/3 on se vuonna 2100 jo 2/3. Tästä seuraa, että kristittyjen ja muslimien välisten suhteitten pitää olla tulevina vuosina missiologisen työskentelyn prioriteettien kärjessä. 

Vuonna 2012 USA:ssa vietetään kristillisen ulkolähetystyön 200-vuotisjuhlavuotta. Helmikuussa vuonna 1812 ensimmäiset amerikkalaiset lähetystyöntekijät lähetettiin muihin maanosiin.  Juhlavuosi antaa aiheen tarkastella tilastollisesti lähimmän 200 vuoden jaksoa kristillisessä maailmanlähetystyössä. Nykyään amerikkalaiset lähetystyöntekijöiden joukkoon on liittynyt muita lähes joka maailman maasta. Näihin kuuluu myös monia Myanmarista, joka oli vuonna 1812 ensimmäisten amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden määränpää.    

Kun vuonna1800 koko maailman väestöstä suuntaa antavasti n. 22,7% lukeutui kristityksi oli luku vuonna 1900 jo 34,5%. Lähempi maakohtainen tarkastelu kertoo kasvun syistä. Tuolloin hengellisissä herätyksissä ja lähetystyössä oli meneillään historiantutkija Kenneth Scott Latouretten antaman nimityksen mukaan niin kutsuttu maailmanlaajan kristillisyyden leviämisen Suuri vuosisata (1815-1914). Syinä kristittyjen määrän globaaliin kasvuun oli kristinuskon kannatuksen leviäminen Amerikoissa ja aikaisempaa matalampi kuolleisuusprosentti Euroopassa. Ironista oli, että tämä ilmiö tapahtui osin vuosijaksolla 1900–2000, jolloin kristittyjen prosentuaalinen osuus koko maailman väestöstä väheni: vuonna 1900 se oli 34,5%  ja vuonna 2000 32,5%. Kristittyjen määrä ja osuus kuitenkin tuolloin kasvoi merkittävästi Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta ei aivan pystynyt estämään menetysten suuntaa Euroopassa. 2000-luvun alkupuolella kristittyjen määrän kasvu eteläisellä pallonpuoliskolla on ylittämässä pohjoisen pallonpuoliskolla tapahtuneet menetykset.

 

Lähetystyöntekijöiden sijoittuminen maailmalla

Vuonna 2012 on kaikkiaan 417.000 lähetystyöntekijää, jotka tekevät työtä muualla kuin omassa maassaan. Kun tutkitaan lähemmin valtioita käy ilmi, että 42 vähiten evankelioitua maata maailmassa (näihin kuuluu 958 milj. ihmistä) sisältää 14% koko maailman väestöstä. Nämä 42 maata kuitenkin ottavat mainituista lähetystyöntekijöistä vastaan ainoastaan 3,5% eli vähemmän kuin 15.000 lähetystyöntekijää.

Maailman 4.400 vähiten evankelioitua kansaa (1,7 miljardia ihmistä, tai 25% koko maailman väestöstä) ottaa vastaan ainoastaan 7,5% edellä mainituista lähetystyöntekijöistä (n. 30.000). On huomattava, että suunnilleen sama määrä eli 7,5% kansallisista lähetystyöntekijöistä (nämä ylittävät kulttuurisia rajoja kotimaissaan) tekee työtä vähiten evankelioitujen kansojen keskuudessa. Paljon pienempi määrä (vähemmän kuin 1%) kaikista kansallisista työntekijöistä (kristittyjä, jotka työskentelevät oman kansansa keskuudessa) työskentelee samojen vähiten evankelioitujen ryhmien keskuudessa.   

 

Yksi uusi valtio 2011

Etelä-Sudanista tuli 9.7.2011 itsenäinen valtio. Uskontojen mukainen demografia kahdessa uudessa tasavallassa, Etelä-Sudanissa ja Pohjois-Sudanissa, on nähtävissä esim. sivustolta: www.lausanne.org/analysis. Pohjois-Sudanin väestöstä n. 85%  on ollut muslimeja kuluneet viime 100 vuotta. Samana ajanjaksona animistien (kansauskontojen kannattajia) määrä on laskenut 15% :sta 3%:iin. Pohjois-Sudanissa, enimmäkseen Khartumissa ja Nubian vuoristossa, on merkittävä kristittyjen vähemmistö. Nämä ovat roomalaiskatolilaisia ja anglikaaneja. Monet heistä ovat siirtyneet sinne etelästä. Etelä-Sudanissa oli vielä vuonna 1900 paljon animisteja mutta vähitellen kristityistä tuli enemmistö. Suurin osa lisäyksestä on tapahtunut viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana. Tällöin käytiin sisällissotia ja n. 2 miljoonaa ihmistä sai surmansa etelässä.

Huolimatta konflikteista, koettelemuksista ja köyhyydestä Sudanissa kirkko on viime vuosikymmeninä menestynyt merkittävästi. Kehitys alkoi 1800-luvulla, kun kristityt, myös orjakauppaan syyllisinä, aloittivat lähetystyön Sudanissa, vaikka aluksi kristityiksi kääntyneitä oli vain muutamia. Roomalaiskatolinen lähetystyö Sudanissa alkoi vuonna 1842 ja pääosiltaan se suuntautui Khartumiin. Anglikaanit aloittivat lähetystyön vuonna 1899, myös Khartumissa. Kristinusko alueella alkoi vahvistua merkittävästi vasta 1900-luvulla. Kaikki lähetystyöntekijät pakotettiin lähtemään vuonna 1956 ensimmäisen Sudanin sisällissodan alkaessa. Sitä seurasi kansanmurha ja pakolaisuus. Taisteluista huolimatta kirkko kasvoi. Sudanin episkopaalinen kirkko on nopeimmin kasvava kirkko Anglikaanisen yhteisön (Anglican Communion) sisällä. Kasvua tapahtuu myös pakolaisleireillä koko eteläisen Sudanin alueella.

Konflikti todennäköisesti jatkuu uudessa kontekstissa. Pakolaisten paluu jo valmiiksi alikehittyneeseen maahan asettaa epäilemättä suuria vaatimuksia valtion heikoille resursseille. Lisäksi Etelä-Sudanissa on yksi pahimmista terveyskriiseistä maailmassa. Valtiolla ei suuremmassa määrin ole terveydenhuoltojärjestelmää ja siellä esiintyy yhdistelmä kuolemaan johtavia, selvittämättömiä ja harvinaisia sairauksia.  

Maailman koko väestö vuonna 2012 on n. 7 mrd. (1970: 3,6 mrd.). Näistä kristityksi suuntaa-antavasti luetaan 33% (2,3 mrd.) ja muihin 67% (4,7 mrd.). Evankelioimattomia on koko maailman väestöstä 2 mrd. (29%) (1970: 44%). Kristuksen maailmanlaajalle kirkolleen antaman lähetystehtävän täyttäminen, evankeliumin sanoman kertominen jokaiselle omalla kielellään selvästi edistyy, mutta on vielä kesken. 

Kaupungistuminen jatkuu. Koko maailman väestöstä 51% eli 3,6 mrd. ihmistä asuu kaupungeissa (1970: 36%).  Eri puolilla maailmaa yli miljoonan asukkaan megakaupunkeja on 505. Kaupunkien slummeissa asuu n. 1040 milj. ihmistä.

Järjestöjä, jotka lähettävät ulkomaille lähetystyöntekijöitä, on 4.900 (1970: 2.200). Kristittyjä ulkomaisia lähetystyöntekijöitä eri puolilla maailmaa on 417.000 (1970: 240.000); näiden lähetystyöntekijöiden suhteellinen lukumäärä vähenee hyvin hitaasti (-0,06 trendi%).

Kristillisten lähetysasemien ohjelmilla on kuukausittain 2 mrd. kuuntelijaa ja katsojaa (+1,11 trendi%). (1970: 750 milj.). Raamattuja levitetään vuodessa n. 75,8 milj. kappaletta. 58.000 kristillistä aikakauslehteä julkaistaan eri puolilla maailmaa.

 

Kristinusko ja muut uskonnot vuonna 2012

Maailman uskontotilasto (koko maailman väestöstä) näyttää suuntaa-antavasti seuraavalta:

  • kristittyjä on eniten, 2325 milj., 33,0%,
  • muslimeja 1583 milj., 22,4%,
  • hinduja 969 milj., 13,7%,
  • uskonnottomia 661 milj., 9,3%,
  • buddhalaisia 473 milj., 6,7%,
  • kiinalaisperäisten uskomusten kannattajia 467 milj., 6,6%,
  • kansanuskontojen kannattajia 264 milj., 3,7%,
  • ateisteja 136 milj., 1,9%,
  • uusien uskontojen kannattajia 63 milj., 0,9%,
  • sikhejä 24 milj., 0,3%,
  • juutalaisia 15 milj., 0,2%,  
  • muita 72 milj., 1,3%.

Katso graafinen esitys

 

Voimakkaimpana lisäys edelleen ilmenee muslimien keskuudessa (1,7 trendi%), seuraavina ovat sikhit (1,5), hindut (1,3), kristityt (1,3), kansanuskonnot (1,0), buddhalaiset (1,0), juutalaiset (0,6), kiinalaisten uskomuksien kannattajat (0,6), uudet uskonnot (0,2) ja vähennystä tapahtuu näissä: ateistit (-0,2), uskonnottomat (-0,06). Koko maailman ei-kristittyjen kokonaisuuden lisäys on 1,1 trendi%.

Kristittyjen keskuudessa voimakkain määrällinen kasvu tapahtuu edelleen sekä helluntailaisiin, karismaattisiin ja uuskarismaattisiin yhteisöihin kuuluvissa liikkeissä (näihin kuuluu myös jäseniä päällekkäisesti suurista kristillisistä yhteisöistä), joissa arvioidaan olevan mukana yhteensä 612 milj. (2,41 trendi%; 2010: 2,42). että ns. riippumattomissa kirkoissa, joihin kuuluu 358 milj. (2,35 trendi%) (2010: 2,42). Evankelisia (evangelical) kristittyjä arvioidaan olevan 298 milj., (2,25).

Seuraavina kasvussa ovat protestantit (1,71), anglikaanit (1,52), roomalaiskatolinen kirkko (1,09).

Hitaimmin kasvaa ortodoksisuus (0,62).

Suurien kristillisten yhteisöjen jäsenmääriä ja osuus maailman kaikista kristityistä: Roomalaiskatolilaisia on eniten, 1.187 milj. Sen jäsenet muodostavat 51% maailman kaikista kristityistä ja 16,8% koko maailman väestöstä. Protestantteja on 432 milj., 18,7%. Ns. riippumattomiin kirkkoihin kuuluvia (independents; ei-historiallisiin kirkkoihin kuuluvia) on 358 milj., 15,3%. Evankelisia (evangelical) kristittyjä on 298 milj., 12,8%. Ortodokseja on 276 milj., 11,8%. ja anglikaaneja 89 milj., 3,8% kaikista kristityistä.

Maanosista eniten kristittyjä jäseninä yhteisöissään on edelleen Euroopassa (sisältää Venäjän), 562 milj, (kasvu 0,21 trendi%), seuraavina Latinalainen Amerikka 549 milj., (1,18), Afrikka 486 milj. (2,61), Aasia 359 milj., (2,26), Pohjois-Amerikka 225 milj. (0,63) ja Oseania 24 milj. (1,21). Kristittyjen määrällinen kasvu on siis voimakkainta Afrikassa. Eteläisellä pallonpuoliskolla kristittyjä on 1418 milj. eli 64% ja pohjoisella pallonpuoliskolla 787 milj. eli 36% kristityistä.

Lähetystyö tänään tapahtuu kaikkialta kaikkialle. Eteläisen pallonpuoliskon kristittyjen osuus kaikessa lähetysyhteistyössä on jo merkittävästi nähtävissä eri puolilla maailmaa.

(Lähde: International Bulletin of Missonary Research Vol. 36, No. 1 Jan. 2012, 28-29. Toim. suomeksi dosentti Timo Vasko, KLK)